Kosketustaulut

(interaktiivinen valkotaulu, älytaulu, SmartBoard)

Koululle on mahdollista tilata koulukohtainen IVT-koulutus mediakeskuksesta: tiedustelut Kristian Roos, kristian.roos (at) hel.fi.

Interaktiivisen Valkotaulun (IVT) pedagogiset käytänteet

Image2.jpg
Tämän ohjeen tavoitteena ja tarkoituksena on tukea ja kehittää interaktiivisen valkotaulun pedagogisia käyttötapoja. Pohjan kehitystoiminnalle antaa Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksessa laadittu interaktiivisen valkotaulun pedagoginen käyttöopas. Otamme miellämme vastaan kehitysideoita, kommentteja, korjausohjeita ja käyttäjäkokemuksia rakentaaksemme yhteistä kokemus- ja tietopohjaa valkotaulujen pedagogisen käytön edistämiseksi. Paljon lisämateriaalia tämän lisäksi löytyy sivustolta: http://www.kouluon.fi/fi/etusivu/

1. Keskeisimmät interaktiivisen valkotaulun pedagogiset käyttökohteet

1.1 Ilmiön havainnollistaminen

Muun muassa Internetissä on lukuisia interaktiivisia animaatioita ja simulaatioita eri ilmiöistä ja tapahtumista. Simulaatiolla voidaan tarkastella erilaisten tekijöiden vaikutusta ilmiöön kokeilemalla miten esimerkiksi muuttujien arvojen vaihtelu vaikuttaa ilmiöön. Hyvänä esimerkkinä interaktiivisesta simulaatiosta voi olla virtuaalinen akvaario, jossa oppijat voivat muuttaa ympäristön olosuhteita ja tutkia niiden vaikutusta veden eliöihin. Animaatiota, jonka etenemistä käyttäjä voi ohjata, kutsutaan interaktiiviseksi animaatioksi.

Esimerkki 1. Terveellinen ateria –oppimisaihio on interaktiivinen simulaatio, jossa oppijat kokoavat lautaselle terveellisen aterian eri ruoka-aineista ja voivat tutkia muokkaamalla valintoja eri ruoka-aineiden vaikutusta kokonaisenergiamäärään ja rasvan määrään. Aihiota voi käyttää (yhteisöllisesti keskustellen) luokan kanssa yhdessä interaktiivisella valkotaululla, jossa oppijat voivat olla tekemässä valintoja.http://www.edu.fi/oppimateriaalit/terveellinenateria/

Esimerkki 2. Google Earth (http://earth.google.com) tai Microsoftin Live Search Maps (http://maps.live.fi/) mahdollistaa navigoinnin ja interaktiivisen liikkumisen kartalla, satelliittikuvassa tai ilmakuvassa. Kartta ja ilmakuvat on helppo liittää maantiedon lisäksi eri oppiaineisiin ja -aiheisiin, kuten ympäristö- ja luonnontietoon, biologiaa, historiaan, uskontoon, kansainvälisyyteen, kestävään kehitykseen jne.

Esimerkki 3. Vulcano Explorerin (http://dsc.discovery.com/convergence/pompeii/interactive/interactive.html) tulivuorisimulaattori mahdollistaa oman tulivuoren rakentamisen ja sen olosuhteiden muuttamisen.

(Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö Ilmiön havainnollistamisessa on ohjeistettu kohdassa 3.1.)

1.2 Proseduraalisen toimintasarjan taltiointi

Useissa oppiaineissa, kuten matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, kuvataiteessa ja kielissä keskeinen osa oppimista on proseduraalisten toimintasarjojen ymmärtäminen ja osaaminen. Esimerkiksi matematiikassa yhtälönsievennys tai kielissä lauseenmuodostus ovat tällaisia proseduraalisia toimintasarjoja. Lauseenmuodostusta tai yhtälönsieventämistä ja ratkaisemista ei voi oppia valmista lopputuotosta tarkastelemalla, vaan tarkastelun ja pohdinnan kohteena tulee olla se prosessi, jolla lopputulokseen on päästy. Prosessin vaiheisiin liittyy usein myös paljon implisiittistä, hiljaista tietoa, kuten laskusääntöjä tai kielioppisääntöjä, jotka eivät itse tuotoksesta tai prosessin kuvauksesta näy. Tällaista implisiittistä tietoa on esimerkiksi se, mitä laskusääntöä käytetään ja miksi, tai miksi tietty muoto sanalle on lauserakenteessa valittu. Prosessiin liittyvä implisiittinen tieto tulee näkyväksi ja esille asiantuntijan eli opettajan asiaa selittäessä ja ääneen ajatellessa, kun esimerkiksi lasketaan taululle laskua tai esimerkkilausetta muodostetaan. Opettajan ajattelu- ja ongelmanratkaisuprosessi tulee oppijoille näkyväksi, jota tarkastelemalla oppijat voivat oppia ja harjoittaa vastaavia taitoja. Esimerkiksi matemaattinen ymmärrys ja kielitaju syntyvät tätä kautta. Interaktiivinen valkotaulu mahdollistaa proseduraalisen toimintasarjojen, kuten matematiikan laskujen taltioimisen animaationa, johon myös opettajan selitys ja ääneen ajattelu samanaikaisesti äänenä tallennetaan, kun tietokoneeseen on mikrofoni kytkettynä. Nämä animaatioiksi taltioidut proseduraaliset toimintasarjat voidaan päivittää esimerkiksi verkko-oppimisympäristöön, jossa oppija voivat niitä jälkeenpäin tarkastella ja analysoida, kun he itse asiaa harjoittavat. Pedagogisesti on mielekästä myös taltioida oppijan prosessi, esimerkiksi kun oppja on interaktiivisella valkotaululla matematiikan laskua laskemassa. Tällöin voidaan yhdessä jälkeenpäin tarkastella ja analysoida, miten lopputulokseen on päästy tai missä vaiheessa ajattelu on ehkä mennyt hieman harhapolulle. Näin myös virheistä oikeasti oppii. Esimerkki: Opettaja napauttaa Smart tallentimen työkaluista päälle ja sieventää esimerkkiyhtälön taululle vaiheittain ääneen ajatellen, jolloin ajattelu- ja ongelmanratkaisuprosessi tulee esille. Lopuksi opettaja tallentaa tämän taltioidun proseduraalisen toimintasarjan (animaation, jossa ääni mukana) verkko-oppimisympäristöön. (HUOM! Tämän tallenteen pituus on vain noin 2 minuuttia, koska silloin se on pedagogisesti toimiva elementti. Kokonaisia oppitunteja ei kannata taltioida, vaan useampia parin minuutin tallenteita.)

(Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö proseduraalisen toimintasarjan taltioinnissa on ohjeistettu kohdassa 3.2.)

1.3 Yhteisen prosessin taltiointi

Pedagogisesti mielekkään oppimistilanteen (opetustilanteen) tulisi olla tavoitteellinen ja mielekäs kokonaisuus, jossa oppijalla on mahdollisuus yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa rakentaa tietoa ja peilata omaa ajatteluaan. Interaktiivista valkotaulua voidaankin käyttää mainiona työkaluna yhteisen prosessin taltiointiin ja vaiheistamiseen. Opettajalla voi olla vaikka valmiina pohja, johon prosessin vaiheet on otsaketasolla kuvattu. Tällöin oppimisprosessi ja oppiminen tulevat myös oppijalle näkyväksi ja oppija pystyy kehittämään metakognitiivisia taitoja, ajattelulaitoja. Taulua voidaan käyttää yhteisöllisesti tiimeittäin tai koko opetusryhmän kanssa yhdessä niin, että myös oppijat pääsevät taululle.
Esimerkki: Ongelmakeskeisen/tutkivan oppimisen prosessi (esim. kaksoistunnin aikana) Oppimistilanteen aluksi asetetaan yhdessä oppimisen tavoitteet sekä keskustellaan oppimistilanteen tavoitteista ja siitä, miksi ko. asioita on tärkeä opetella. Tavoitteet kirjataan interaktiiviselle valkotaululle ja tallennetaan. Uusille opittaville asioille luodaan oppimistilanteessa konteksti esittämällä tietokoneella aitoa ilmiötä kuvaava lyhyt videoklippi. Autenttista ilmiötä esittävällä videoklipillä luodaan pohja oppijoiden omien kysymysten ja ongelmien asettamiselle. Kysymykset ja ongelmanasettelut kirjataan interaktiiviselle valkotaululle muistiin. Asetettujen ongelmien ja kysymysten pohjalta oppijat lähtevät eri lähteitä hyödyntäen yhteisöllisesti rakentelemaan tietoa, vastauksia, selityksiä ja ratkaisuja kysymyksiin sekä asetettuihin ongelmiin. Erilaisia rakennettuja selityksiä ja vastauksia peilataan asetettuihin kysymyksiin ja mietitään, mitä täytyy vielä tietää ja oppia – yhteinen tiedonrakentelu jatkuu ja uusia jäsentyneempiä ongelmanasetteluja ja kysymyksiä kootaan tarvittaessa taululle. Jokainen tiimi esittelee tuottamansa ratkaisun interaktiivisella valkotaululla. Lopuksi reflektoidaan interaktiivisella valkotaululla taltioidun prosessin avulla (tavoitteet, ongelmanasettelu ja kysymykset, rakennetut vastaukset ja tuotokset) mitä on opittu, mikä on ollut yhteinen prosessi ja miten oppimisen tavoitteet on saavutettu.

(Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö yhteisen prosessin taltioinnissa on ohjeistettu kohdassa 3.3.)

1.4 Yhteinen ajatuksen kehittely ja yhteinen suunnittelu

Interaktiivista valkotaulua voidaan käyttää yhteisten merkitysten muodostamiseen ja yhteisten käsitteellisten luomusten rakentamiseen. Jaetulla representaatiolla tarkoitetaan esitystä, käsitteellistä luomusta, joka on yhteisöllisesti tuotettu ja osa yhteistä, jaettua ymmärrystä. Näin voidaan muodostaa yhteistä käsitys asiasta/ilmiöstä, mikä on keskeistä esimerkiksi kaikessa suunnittelussa ja yhteisissä prosesseissa. Jaetun representaation muodostamisessa työkaluna voi toimia vaikka yhdessä tuotettu käsitekaavio tai kaavakuva. Myös kuvakollaasia tai kuvaesitystä voidaaan käyttää.
Esimerkki 1. Oppijat pohtivat ja analysoivat käsitettä tutkiva oppiminen; mitä se on, miten se etenee, miksi se edistää oppimista? Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys ja käsitys siitä, mitä tutkiva oppiminen on ja mallintaa se yhdessä käsitekaaviolla tai kuvaajalla. Opettajan ohjaamana rakennetaan yhdessä käsitekaavio tutkivasta oppimisesta ja tutkivan oppimisen prosessin etenemisestä IVT:n mukana tulevalla Smart Ideas –sovelluksella tai bubbl.us –Web-sivulla (http://bubbl.us/).
Esimerkki 2. Opetustilanteessa lähdetään yhdessä analysoimaan ja tulkitsemaan valittua valokuvaa ja sen kulttuurisia merkityksiä. Oppijat reflektoivat omia havaintojaan ja tulkintojaan kuvasta omaan kokemusmaailmaan peilaten. Valokuvan päälle lisätään ”meta-tason” merkintöjä interaktiivisen valkotaulun kynillä sekä valokuvan ympärille kirjataan oppijoiden tulkintoja sekä tulkintojen taustoja. Kuvasta ja sen viestimistä merkityksistä abstrahoidaan analysoinnin pohjalta yhdessä ylätason kuvaus tai malli taululle.

(Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö yhteisessä ajatuksen kehittelyssä ja yhteisessä suunnittelussa on ohjeistettu kohdassa 3.4)

1.5 Psykomotoristen toimintojen harjoittaminen ja hahmottamisen tukeminen

Pienryhmäopetuksessa ja eriyttämisessä interaktiivista valkotaulua voidaan käyttää oppijan spesifien psykomotoristen toimintojen harjoittamisessa ja sen kautta spesifien asioiden hahmottamisen tukemisessa, kun oppija toimii taululla kinesteettisesti/taktisesti. Oppijaa voidaan auttaa hahmottamaan esimerkiksi kvantitatiivisia eroja tai muotoja, kun oppija seuraa ja piirtää niitä isoin liikkein taululla. Näin voidaan tukea laadullisesti syvempien mentaalimallien muodostumista. Interaktiivisen valkotaulun käytöllä psykomotoristen prosessien harjoittamiseksi ja sitä kautta hahmottamisen tukemiseksi saattaa olla sovelluksia kehityksellisten oppimisvaikeuksien (kuten dysleksia ja matematiikan spesifit oppimisvaikeudet) erityisopetuksessa. Tämä kuitenkin edellyttää erityisosaamista opettajalta.

Esimerkki 1: Oppija harjoittelee kirjainten hahmottamista ja piirtämistä interaktiivisella valkotaululla kirjainaihioiden sisään. Oppija voi myös tallentaa ja muokata piirtämiänsä kirjaimia sekä nauhoittaa niihin äänteet.

Esimerkki 2: Oppija harjoittelee lukumäärällistä hahmottamista ja lukumäärien välistä eroa kokoamalla numeroarvoa vastaava määrää graafisia elementtejä, esim. kolikoita, omenoita tai neliöitä ruudukkoon. Seuraavaksi oppija voi määrittää pinta-alan ja lukuarvon välistä suhdetta esimerkiksi venyttämällä graafista kuviota.

2. Interaktiivisen valkotaulun sovellusten teknisen käytön periaatteet

2.1 IVT:n peruskäyttö

Interaktiivisella valkotaululla voit taulua sormella napauttamalla ohjata tietokoneen osoitinta, mikä vastaa hiiren käyttämistä.


Taulun kynätelineessä olevilla kynillä voit piirtää tietokoneen näytön kuvan päälle. Sienellä voit pyyhkiä tekemiäsi merkintöjä. (Huom. Voit käyttää vain yhtä kynää kerrallaan tai sientä. Ohjelmistojen valikoiden päälle ei voi piirtää.)



Hiiren napsautusta interaktiivisella valkotaululla vastaa kosketus sormella haluttuun kohtaan. Kaksoisnapsautus tehdään sormella nopeasti kahdesti koskettamalla haluttuun kohtaan. Napsautushiiren oikeanpuoleisella painikkeella saadaan aikaiseksi kynätelineestä painamalla Hiiren oikea valitsin –nappia ja sitten koskettamalla sormella haluttuun kohtaan interaktiivisella valkotaululla.

2.2 Suuntaaminen (eli kalibrointi)

IVT:n suuntaamisella varmistetaan että, osoitin on tarkasti juuri siinä kohdassa taulua, johon kosketaan. Suuntaaminen on syytä tehdä aina, kun taulua ensimmäisen kerran käytetään. Suuntaaminen voi olla tarpeen tehdä myös silloin, jos datatykin heijastaman kuvan kokoa tai paikka on muutettu.

1. Paina valkotaulun kynätelineessä olevaa kahta painiketta yhtä aikaa (näppäimistöpainike + hiiren oikea valitsin)

2. Kosketa avautuvalla suuntausnäytöllä olevien kohdistusmerkkien (ristien) keskikohtiin.

2.3 Interaktiivisen valkotaulun mukana tulevat apuohjelmat

Interaktiivisen valkotaulun mukana tulee muutama apuohjelma, joissa on hyödyllisiä ominaisuuksia taulun käyttöä varten. Työkalupalkki (irralliset työkalut) Näytön (vasemmasta) laidasta avautuvassa työkalupalkissa on useimmin tarvittavien toimintojen ja apuohjelmien ikonit. Käyttäjä voi myös itse lisätä työkalupalkkiin useimmiten käyttämiänsä työkaluja. Tallennin Tallennin-apuohjelmalla voi nauhoittaa ja tallentaa (videona) kaiken, mitä tietokoneen näytöllä tapahtuu. Tallennin toimii samalla tavoin kuin videonauhuri ja se tallentaa näytön lisäksi myös äänen, mikäli koneeseen on kytketty mikrofoni. Kuvan kaappaus Kaappaa-toiminnolla voi kopioida näytön tai sen osan sisällön suoraan NoteBook -ohjelmistoon uudeksi sivuksi/diaksi. Kaapattua kuvaa voi käyttää myös muissa ohjelmissa.

2.4 Työkalupalkin käyttö

Työkalupalkki tulee esiin napauttamalla näytön vasemmassa laidassa olevaa lehdykkää. Työkalupalkki piilotetaan napauttamalla lehdykkää uudestaan. Alla kuvatut toiminnot sisältyvät työkalupalkkiin oletuksena, mutta jokainen käyttäjä voi lisätä haluamiansa toimintoja palkkiin asetukset – kohdasta.

Image6

Mikäli työkalupalkki tai sen lehdykkä ei ole näkyvillä, valitse näytön oikean alakulman Smart Board -kuvakkeesta Näytä Irralliset Työkalut

NoteBook –ohjelmiston sivussa olevan työkalupalkin toiminnot

Sivussa olevassa työkalupalkissa sijaitsevat useimmiten käytetyt toiminnot. Kaikki toiminnot löytyvät lisäksi valikoista. Voit itse myös räätälöidä työkalupalkkia ja tuoda siihen useimmiten tarvitsemasi toimintojen kuvakkeet raahaamalla ne hiirellä työkalupalkkiin.

kuvankaappaus4

2.5 Kuvan kaappaus

Kaappaa-työkalun saat esille näytön oikean alakulman SmartBoard-kuvakkeesta.

kuvankaappaus

Voi valita kaappaatko kuvaksi kokonäytön (Koko työpöytä), valitun ikkunan sisällön (Valittu ikkuna) tai näytöltä rajaamasi alueen (Rajattu alue (neliö) tai Vapaasti rajattu alue). Kaapattu alue kopioituu kuvaksi NoteBook -ohjelmistoon. Jos NoteBook –ohjelmisto ei ole valmiiksi avoimena, Kaappaa- toiminto avaa sen automaattisesti.

kuvankaappaus2

Kaapattuja kuvia voit muokata ja niiden kokoa voit suurentaa ja pienentää NoteBook-ohjelmassa. Muista huomioida tekijänoikeudet! Älä kaappaa tai käytä kuvia, joihin sinulla ei ole tekijänoikeutta.

Lisää tietoa tekijänoikeuksista ja kuvien käyttämisestä löydät Opetushallituksen edu.fi -portaalista: http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,3293,56804,20913

Vinkki: Kuvaruutukaappauksen voit myös ottaa tietokoneen näppäimistön PrintScreen-näppäimellä. Kun halut kaapata näytön sisällön, paina Vaihto + PrtScrn –näppäimiä yhtäaikaisesti. Nyt voit tuoda kaapatun kuvan Liitä -toiminnolla (Ctlr + v) esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaan tai PowerPointiin.

2.6 Notebook 10 tai 11-ohjelmisto

Interaktiivisen valkotaulun mukana tulee Notebook 10 tai 11 –ohjelmisto, jota voi käyttää opetuksessa apuna. Ohjelmisto vastaa esitysgrafiikkaohjelmistoa, esim. PowerPointia. (Huom. Voit yhtä hyvin käyttää myös PowerPointia tai jotain muuta esitysgrafiikkaohjelmistoa interaktiivisen valkotaulun kanssa.)

NoteBook -ohjelma voidaan käynnistää oikean alakulman SmartBoard-kuvakkeesta tai näytön laidan työkalupalkista (irralliset työkalut).

kuvankaappaus3

NoteBook –ohjelmiston käyttöohjeet

Tekniset ohjeet NoteBook-ohjelmiston toiminnoista ja ohjelmiston käyttämisestä löydät NoteBookohjelman Ohje-valikon kautta.

3. Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö pedagogisissa käyttökohteissa

Tässä luvussa on ohjeistettu IVT:n käyttö tekninen käyttö eri pedagogisissa käyttökohteissa(ks. luku 2.) esimerkin omaisin käyttökuvauksin. Alla olevat kuvaukset toimivat ensiaskeleina vasta-alkajille, mutta varsinainen IVT:n käyttötaito saavutetaan vain itse rohkeasti kokeilemalla ja oivaltamalla, sitä kautta käytön logiikkaa ymmärtämällä.

3.1 Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö Ilmiön havainnollistamisessa

Esimerkissä käytetään Terveellinen ateria –oppimisaihioita havainnollistamaan lautaselle valittujen ruoka-aineiden terveellisyyttä suomalaisten ravintosuositusten mukaisesti. Oppimisaihio esittää energiamäärän ja kalorit valituille ruoka-aineille sekä niiden vaikutuksen kokonaisenergian saantiin.
WWW-sivun / oppimateriaalin avaaminen:

  1. Avataan Selain (esim. Internet Explorer, Mozilla tai Netscape) sormella kaksoisnapauttamalla selaimen kuvaketta valkotaululla.
  2. Napautetaan sormella selaimen osoitekenttä aktiiviseksi.
  3. Painetaan valkotaulun kynätelineen
  4. Näppäimistö –nappia. Virtuaalinen näppäimistö tulee esille. (Huom. Virtuaalisella näppäimistöllä voit painaa vain yhtä näppäintä kerrallaan, kannattaa aluksi kirjoittaa hitaasti käyttäen vain yhtä sormea. Vaihtoehtoisesti voit käyttää luonnollisesti tietokoneen omaa näppäimistöä.)
  5. Kirjoitetaan virtuaalisella näppäimistöllä käytettävän tai oppimisaihion osoite esim.: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/terveellinenateria/
  6. Painetaan virtuaalinäppäimistöltä Rivinvaihto-näppäintä (Enter/Return). Selain siirtyy ko. osoitteeseen ja Terveellinen ateria –oppimisaihio aukeaa.
  7. Suljetaan virtuaalinen näppäimistö sen oikean yläkulman ruksista.

Oppimateriaalin käyttö: Ilmiön havainnollistamisessa on tärkeää, että oppijat huomaavat mitkä valinnat ja toiminnot tehdään ja samalla oppijoiden huomio pysyy ilmiössä ja sen mahdollisissa muutoksissa. Tilanne kannattaa suunnitella interaktiiviseksi siten, että oppijat voivat yhdessä tehdä valintoja ja keskustella eri valinnoista sekä samalla havainnoida valintojen vaikutusta tarkasteltavaan ilmiöön ja kokeilla eri vaihtoehtoja, vaikka opettaja olisikin se, kuka interaktiivista valkotaulua luokan edessä käyttää. Oppimateriaalin käyttö sujuu normaalisti kuten tietokoneen näytöltäkin, mutta valkotaululle voit pyytää oppijoita käyttämään oppimateriaalia ja havainnollistamaan ilmiötä.

Muista kuitenkin seuraavat interaktiivisella valkotaululla tarvittavat toiminnot:

Napsautus: Napauta napakasti haluttua kohtaa sormella. Kaksoisnapsautus: Napauta napakasti haluttua kohtaa sormella kaksi kertaa nopeasti. Osoittimen siirto haluttuun kohtaan näytöllä: Napauta sormella kohtaa, johon haluat osoittimen siirtää. Oikean puoleisen hiiren painikkeen napsautus: Paina kynätelineen Hiiren oikeanpuoleinen valitsin –nappi ja sen jälkeen napauta sormella napakasti haluttua kohtaa. Raahaaminen: Paina sormella haluttua kohtaa, pidä sormi tiiviisti taulun pintaan painettuna ja liikuta (raahaa) haluttuun kohtaan.Kirjoittaminen: Valitse näytöllä ensin haluttu kohta tai esimerkiksi Web-lomakkeen tekstikenttä, johon haluat kirjoittaa. Paina kynätelineen Näppäimistö –nappia, niin virtuaalinen näppäimistö tulee esille. Virtuaalisella näppäimistöllä voit kirjoittaa painamalla aina yhtä näppäintä napakasti kerrallaan. Lopuksi voit sulkea näppäimistön sen oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista.

3.2 Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö proseduraalisen toimintasarjan taltioinnissa

Perinteinen esimerkki proseduraalisesta toimintasarjasta on matematiikassa laskun laskeminen tai yhtälön sievennys, joka etenee tietyin välivaihein ja lopputulokseen ei voi suoraan hypätä. Oppijan on luonnollisesti tärkeä ymmärtää logiikka, miten ja miksi jokaisessa välivaiheessa edetään, niin kuin edetään. Interaktiivisen valkotaulun Tallentimella voidaan tämä prosessi ja siihen liittyvä hiljainen tieto tallentaa ja tuoda oppijoille näkyväksi. Yhtälön sievennyksen välivaiheet (so. proseduraalinen toimintasarja) voidaan tallentaa esimerkiksi silloin, kun oppija laskee laskua taululle. Yhtälön sievennyksen välivaiheita voidaan yhdessä tarkistella sen jälkeen ja avata ajattelua koko luokan kanssa yhdessä.

Tallentaminen videotiedostoksi:

1. Käynnistä NoteBook -ohjelmisto, esimerkiksi näytön oikean alakulman SmartBoardkuvakkeesta. (Napauta SmartBoard-kuvaketta, ja valitse esiin tulevasta valikosta Note-Book.)

2. Käynnistä Tallennin apuohjelma, esimerkiksi näytön oikean alakulman SmartBoardkuvakkeesta. (Napauta SmartBoard-kuvaketta ja valitse esiin tulevasta valikosta Tallennin.) Tallennin-apuohjelma aukeaa pieneen ikkunaan NoteBookin päälle.

3. Napauta tallentimien Tallennusalueen valinta –painiketta ja valitse esiin tulevasta valikosta tallenna ikkuna.

4. Napauta seuraavaksi NoteBook-ohjelmiston ikkunaa.

5. Käynnistä tallennus napauttamalla Nauhoitus päälle (Rec) –painiketta.

6. Ota kynätelineestä kynä ja kirjoita yhtälö valkotaululle sekä sen sievennyksen välivaiheet. Voit tehdä esimerkiksi punaisella kynällä apumerkintöjä, nuolia, selityksiä tai korostaa tiettyjä tekijöitä. (Jos tietokoneeseen on asennettu mikrofoni, ääni tallentuu myös. Ajattele ääneen! Kerro koko ajan selvästi, mitä olet tekemässä ja miksi.)

7. Napauta lopuksi Nauhoituksen lopetus (Stop) –painiketta.

8. Anna talletettavalle videotiedostolle nimi ja valitse mihin kansioon se tallennetaan. (Hyvä idea on laittaa vaikka vihkoon muistiin tiedoston nimi ja hakemistopolku.)

9. Napsauta OK tai Tallenna-painiketta. Tallentaminen kestää hetken.

Tallennetun videotiedoston katsominen:

1. Napauta oikean alakulman SmartBoard-kuvaketta ja valitse napauttamalla esiin tulevasta valikosta Videotoistin. (Vaihtoehtoisesti voit käyttää videon katsomiseen myös muuta video-ohjelmaa, esim. Windowsin Mediaplayer-ohjelmaa tai VLC media player -ohjelmaa.)

2. Napauta Tiedosto-valikosta Avaa (File –Open)

3. Valitse tallentamasi videotiedosto (valitse ensin kansio, johon videon tallennin ja sitten ko. videotiedosto) napauttamalla.

4. Napauta Avaa

5. Voit kelata ja pysäyttää videon haluttuun kohtaan videonauhurin tapaan. Videon katsoa jatkat napauttamalla Toisto / Play –painiketta.

3.3 Interaktiivisen valkotaulun tekninen käyttö yhteisen prosessin taltioinnissa Ongelmakeskeisen/tutkivan oppimisen prosessi (esim. kaksoistunnin aikana)

Oppimistilanteen aluksi asetetaan yhdessä oppimisen tavoitteet sekä keskustellaan oppimistilanteen tavoitteista ja siitä, miksi ko. asioita on tärkeä opetella. Tavoitteet kirjataan interaktiiviselle valkotaululle ja tallennetaan. Uusille opittaville asioille luodaan oppimistilanteessa konteksti esittämällä tietokoneella aitoa ilmiötä kuvaava lyhyt videoklippi. Autenttista ilmiötä esittävällä videoklipillä luodaan pohja oppijoiden omien kysymysten ja ongelmien asettamiselle. Kysymykset ja ongelmanasettelut kirjataan interaktiiviselle valkotaululle muistiin. Asetettujen ongelmien ja kysymysten pohjalta oppijat lähtevät eri lähteitä hyödyntäen yhteisöllisesti rakentelemaan tietoa, vastauksia, selityksiä ja ratkaisuja kysymyksiin sekä asetettuihin ongelmiin. Erilaisia rakennettuja selityksiä ja vastauksia peilataan asetettuihin kysymyksiin ja mietitään, mitä täytyy vielä tietää ja oppia – yhteinen tiedonrakentelu jatkuu ja uusia jäsentyneempiä ongelmanasetteluja ja kysymyksiä kootaan tarvittaessa taululle. Jokainen tiimi esittelee tuottamansa ratkaisun interaktiivisella valkotaululla. Lopuksi reflektoidaan interaktiivisella valkotaululla taltioidun prosessin avulla (tavoitteet, ongelmanasettelu ja kysymykset, rakennetut vastaukset ja tuotokset) mitä on opittu, mikä on ollut yhteinen prosessi ja miten oppimisen tavoitteet on saavutettu.

1. Käynnistä NoteBook-ohjelma oikean alakulman SmartBoard-kuvakkeen takaa.

2. Luo NoteBook-ohjelmaan 5 tyhjää sivua napauttamalla työkalupalkin Lisää sivu-painiketta tai valitsemalla Lisää-valikosta Tyhjä sivu. Sivut näkyvät pieninä kuvakkeina näytön vasemmassa (tai vaihtoehtoisesti oikeassa) laidassa, joita napauttamalla voit siirtyä sivulta toiselle.

3. Kirjoita kynällä jokaiselle sivulle otsikko, esim. seuraavasti

  1. Oppimisen tavoitteet
  2. Opeteltava ilmiö / asia
  3. Oppijoiden esittämät kysymykset ja mielenkiinnon kohteet
  4. Tiimeissä rakennetut vastaukset ja tuotokset
  5. Reflektio – mitä ollaan opittu?

4. Kirjaa ensimmäiselle sivulle oppimistilanteen tavoitteet oppijoiden kanssa yhdessä muotoiltuna – mitä tietotoja ja taitoja on tavoitteena oppia. Keskustele oppijoiden kanssa yhdessä, miksi ko. asioiden oppiminen on tärkeää ja missä ko. tietoja ja taitoja voi käyttää.

5. Luo konteksti opeteltavalle asialle esimerkiksi esittämällä aiheesta verkosta löytyvä videoklippi, lehtileike tms. Voit koota 2. sivulle oppijoiden kanssa muutaman keskeisen asiat videoklipin katsomisen tai lehtileikkeen lukemisen jälkeen.

6. Rohkaise oppijoita esittämään mieleen tulevia kysymyksiä ja kiinnostuksen kohteita ja kootkaa ne 3. sivulle. Näiden pohjalta voitte yhdessä muotoilla kysymyksen tai ongelmanasettelun, johon oppijat lähtevät tiimeittäin eri lähteitä käyttäen rakentamaan vastausta (tekemään omaa tuotosta). Oppijoiden on hyvä aina välillä reflektoida eli peilata, mitä heidän täytyy tietää ja oppia, että voivat kysymykseen vastata.

7. Tiimeissä rakennetut vastaukset ja tuotokset esitellään. Oppijat voivat tehdä tiimeittäin esimerkiksi oman PowerPoint-esityksen tai sanallisesti asiat kertoa, jotka kootaan valkotaululle.

8. Lopuksi reflektoidaan yhdessä, mitä on opittu, peilataan tiimeissä rakennettuja vastauksia asetettuihin kysymyksiin ja oppimisen tavoitteisiin. Mitä vielä täytyy oppia? Mitä uusia kysymyksiä tuli mieleen? Mitä halutaan oppia lisää?

9. Notebook-ohjelmalla tehdyt kirjoitukset ja muistiinpanot voidaan tallentaa valitsemalla Tiedosto-valikosta Tallenna tai napauttamalla työkalupalkista Tallenna-painiketta (disketin kuva). Voit myös tallentaa tehdyt sivut PowerPoint-muotoon Tiedosto-valikon Vie-toiminnolla.

3.4 Yhteinen ajatuksen kehittely ja yhteinen suunnittelu

Käsitekaavion tai miellekartan tekeminen yhdessä on hyvä työkalu yhteiseen ajatuksen kehittelyyn tai yhteiseen suunnitteluun. Käsitekaavioiden tekemiseen voi käyttää useita eri ohjelmia, esimerkiksi esitysgrafiikkaohjelmaa kuten PowerPointia, Smartideas- tai NoteBook-ohjelmistoa sekä web-pohjaista bubl.us –sovellusta. Helpoiten voit tehdä käsitekaavion piirtämällä interaktiivisen valkotaulun kynillä Notebook-ohjelmistoon.

1. Käynnistä NoteBook-ohjelmisto oikean alalaidan SmartBoard-kuvakkeesta.

2. Piirrä haluamallasi kynällä pallukoita käsitteille ja nuolia ja viivoja, jotka yhdistävät käsitteet

3. Tallenna lopuksi valitsemalla Tiedosto-valikosta Tallenna tai napauttamalla työkalupalkistaTallenna-painiketta (disketin kuva).

IVT1

Lisätietoa käsitekartan käyttämisestä: http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/kasitek/

Oppimistilanteen pedagoginen idea

Tekniset toiminnot käyttöönottoon

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s